torstai 4. heinäkuuta 2013

Kotiruoan tuoreus




Tässä taannoin luin artikkelin, jossa kerrottiin, miten paljon erilaisia E-kooditettuja ja muita lisäaineita elintarvikkeet sisältävät ja miten harhaanjohtavia monien einesten nimet ovat. Mieleeni jäivät hampurilaispihvit, joissa lihaa on vain 40%, ja avokadodippi, jossa avokadoa on vain 0,7%.

Kiireisessä elämänrytmissään suomalaiset suosivat mahdollisimman valmiiksi paketoituja annoksia silläkin uhalla, että ruokien sisällössä ja valmistusaineissa on toivomisen varaa. Kreikassa asuneet, Suomeen takaisin muuttaneet suomalaiset ovat pistäneet erityisesti merkille ruokakauppojen valtavat muovikelmutetut, valmiiksi marinoidut lihatuotevalikoimat ja muut, lähes suoraan pakkauksestaan syötäviksi tarkoitetut einesannokset.

Kreikassa vihannes- ja hedelmäkaupassa, manavikossa, yksi luonnollisimmista merkinnöistä hinnan ohella on se, mistä kylästä, kaupungista tai alueelta tuotteet on poimittu ja tuotu myytäviksi. Jos jutustelun ohella kysyy kauppiaalta, mitä tomaatteja kannattaisi ostaa salaattia varten, hän muistaa kehua, että ne ovat sitäpaitsi ihan paikallisia. Paikallisuus on ehdoton, kaikki muut kriteerit peittoava suositus. Tosin olen pohdiskellut, että mistäs sitä kylläkään tietää, millaisilla myrkyillä se tuttu tuottaja, ehkäpä sukulaisviljelijä, on tomaattinsa kasvattanut. Toisaalta, täälläpäin kaikki tietävät kaikkien asiat, ja sana kulkee Kustin pyöräilyvauhtia nopeammin.

Vaikka suurissa kauppaketjuissa on saatavilla valmiiksi paloiteltuja lihatuotteita, kreikkalainen perheenäiti ja -isä ostaa useimmiten lampaan-ja porsaankyljyksensä ja jauhelihansa erillisestä pikku lihakaupasta, jossa lihat leikataan kunnon teurastajanveitsellä  puolikkaasta ruhosta ja lyödään krouvisti pienimmiksi paloiksi siinä silmien edessä. Jauhelihaa varten lihan voi itse valita, ja se jauhetaan saman tien. Samalla tyylillä kaikkien ruokien ainekset ostetaan erikseen tai poimitaan itse puutarhasta tai luonnosta, jotta tiedetään mahdollisimman tarkkaan, mitä valmis ruoka sisältää.

Toki viljely- ja kasvatusvaiheessa saatetaan käyttää terveydelle haitallisia aineita, sitähän kotikokki ei pysty tarkkailemaan, ellei itse kylvä ja kasvata alusta alkaen, mutta valmiiksi paketoituja, maustettuja ja esikypsennettyjä ruokia hän karttaa kuin ruttoa.

Omien huomioideni mukaan valmista ruokaa arvostellessaan kaikkein tärkein tekijä kreikkalaiselle on se, että se on itse tehtyä. Itse nuorena morsmaikkosena salaattia pilkkoessani yritin muistaa jättää ruokailijoiden mieliksi kurkut ja tomaatitkin vähän niin ja näin paloitelluilta, jotta salaatissa olisi aidon kotikeittiön tunnelma. Yritykseni pistettiin hyväksyvästi merkille.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti