keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Ongelmien pyramidi




- Siis mulla on ihan hirvee stressi päällä, kun mä en löydä sopivan värisiä sukkahousuja tähän uuteen mekkoon!  Olen kiertänyt vaikka kuinka monessa kaupassa, ja olisin valmis maksamaan pienen omaisuuden, jos vain löytäisin just sitä oikeaa sävyä. Mä en kestä!


- Kyllä taas kaupassa ollessani ihmettelin, että miksi ihmeessä ei voida tehdä sellaisia ovaalin mallisia juustoviipaleita valmiiksi! Kun eihän nää neliön malliset mene yhtään sopivasti niitten ruisviipaleiden päälle, joita mä joka päivä laitan evääksi itelleni. Aina jää kulmat yli !  Ei nyt luulis olevan niin vaikeeta taas tämäkin asia.


.

.
.

- Voi kun mä toivoisin, että äiti kestäisi ne säteilyhoidot hyvin, kun se on ollut niin heikkona viime aikoina.


- En ymmärrä, mistä mä revin noi vuokrat taas ens kuussa. Vaikka kuinka yrittää säästää ruokamenoissa, ei pieniltä lapsilta riittävää ruokaa voi kieltääkään,  jos ne nälkäisiä ovat. Vakuutusta meillä ei ole, mutta kyllä kai tässä pärjätään. Täytyy vaan toivoa, ettei kukaan perheessä sairastu vakavammin.



_______________



Yksi lempiteorioistani on nimeltään Ongelmien Pyramidi. Kaikki kunnia hänelle, jonka oi
vallus teoria alunperin on. Hänen nimeään en muista, mutta teorian sitäkin paremmin.

Sen mukaan ihmisten ongelmat muodostavat pyramidin. Sen huipulla on se kaikkein vakavin ongelma. Yleensä se liittyy itse elämiseen: terveyteen, taloudelliseen hyvinvointiin ja sen kautta asumiseen, vaatteisiin, ruokaan ja niin edelleen. Jos kaikki nämä vakavat, elämiselle ehdottomat asiat ovat kunnossa, pyramidin toiseksi ylimmäisellä tasolla on kaksi hieman vähemmän vakavaa ongelmaa odottamassa nousua ykköspaikalle: auto meni rikki, kodin ikivanha sohva alkaa pahasti rispaantua ja juhlat ovat tulossa, olen hukannut puhelimeni ja tuikitärkeät kontaktini sen mukana.


Jos taas silläkään tasanteella ei ole ongelmia, pyramidin alemmilta tasoilta on kova tunku ylemmäs päin, kunnes tullaan vaiheeseen, jolloin pyramidin huipulla, sinä kaikkein hirveimpänä ongelmana, josta ei tahdo millään päästä yli eikä ympäri, on vaikkapa suosikkikynsilakkasävyn tuotannon loppuminen. 


Sen olen huomannut, että kun elämisen perusedellytykset vaikeutuvat ja yöt menevät pohtiessa selviytymistä mahdollisimman vähäisin menetyksin niin että ainakin lapset kärsisivät puutteista niin hiukan kuin mahdollista, elämän kulku näyttäytyy aivan uudessa valossa. Samoin hyvä terveys on kaiken perusta. Vaikka jokaisen loma-asunnon kassakaappi olisi täynnä kahisevaa, terveyden pettäessä se menettää merkityksensä. Silloin koko pyramidin täyttää vain yksi toive: kunpa olisin/lapseni olisi/vaimoni olisi terve !


Sanovat, että niille, jotka ovat selvinneet onnettomuudesta hengissä, elämä ja elämisen ongelmat saavat uuden tärkeysjärjestyksen. Ehkäpä silloin se pyramidin huipulla olevan ongelman puuttuminen riittää onnellisuuteen, koska ne kaikki muut pienemmät problematiikat ovat yhdentekeviä hengissä säilymisen rinnalla. 


Toivottavasti ongelmien tärkeyden tai yhdentekevyyden oivaltamiseen ei aina tarvita henkihieverissä selviytymistä. Oman asenteen tarkistaminen pitäisi aikuiselle ihmiselle riittää.












4 kommenttia:

  1. Viisaita ajatuksia. Kiitos, Lennu!

    VastaaPoista
  2. Tykkään. Niin ja pitää paikkansa, kun menettää elämän tärkeimmän ihmisen sen jälkeen mikään ei enään tunnu niin vakavalta ongelmalta. Tosin siitä oppii nauttimaan vasta sen jälkeen, kun on tasapainossa uudelleen ja se oli vuosien prosessi. Ensimmäisenä vuonna, ärsytti suunnattomasti ihmisten narina pikku jutuista. Nykyisin viittaan kintaalla, en anna sen itseäni häiritä jokainen taplaa tyylillään ja menee omaa vauhtia ja jokaisen tie on erilainen, helppo ei kenenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se tärkeintä onkin, että itsellä on omassa mielessään ja sydämessään asiat tolkussa järjestyksessä. Silloin osaa löytää onnellisia hetkiä niistä pienistä arvokkaista asioista myös. Ne juuri on pikkuasioista marisijoilla aivan pimennossa.

      Poista